Seurakunta elää kohtaamisissa
Keuruun seurakunnalle valitaan parhaillaan uutta kirkkovaltuustoa, joka vastaa seurakunnan talouden ja toiminnan suurista linjoista vuoden 2026 loppuun saakka. Seurakunnan toiminnassa haasteena on rahan riittävyys, kun väki vähenee ja verotulot pienenevät. Vanhoja rakennuksia on ylläpidettävänä useita ja henkilökunnan palkat täytyy maksaa. Keuruun seurakunta ei ole ongelmiensa kanssa yksin, samojen ongelmien parissa painitaan paitsi maaseudulla myös suurissa kaupungeissa.
Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisessä Kirkko ja kaupunki -lehdessä on käyty kipakkaa keskustelua seurakuntien taloudesta ja eräs kirjoittaja kertoi, että hänen oma seurakuntansa on säästänyt itsensä "näkymättömäksi, kuulumattomaksi ja tarpeettomaksi" (Kirkko ja kaupunki 24.1.2022). Näin ei Keuruulla ja Multialla saa käydä. Tulevalla valtuustokaudella muutoksia toimintaan ja talouteen joudutaan kuitenkin väistämättä tekemään, joten kannustan jokaista seurakunnan jäsentä tutustumaan ehdokkaisiin seurakunnan nettisivuilla ja äänestämään.
Kirkkolain mukaan seurakunnan tehtävänä on "julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi". Tärkein työkalu näiden tehtävien toteuttamiseen on ihminen. Julistus, sakramentit sekä lähimmäisenrakkaus toteutuvat nimenomaan kohtaamisissa. Mielestäni seurakuntaorganisaation tärkein tehtävä on varmistaa, että seurakunnan työntekijät pystyvät tekemään työtään parhaalla mahdollisella tavalla, että niin papeilla kuin toimistosihteereillä on aikaa seurakuntalaisten kiireettömään kohtaamiseen. Myös vapaaehtoistyön vahvistaminen ja tukeminen ovat tärkeitä. Kirkot ovat toki kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja leirikeskuksiin liittyy rakkaita muistoja, mutta tunnelma, muistot ja rakennusten ihmeellinen henki syntyvät yhteisistä hetkistä toisten kanssa.
Seurakunnissa on koko pandemian ajan eletty kulttuuria todeksi.
Korona-aika on kurittanut koko yhteiskuntaamme. Minua hirvittää ajatella sen vaikutuksia paitsi lasten ja nuorten mielenterveyteen myös koko suomalaiseen kulttuuriimme. Teatteri, konsertit, liikuntatapahtumat makkaroineen ja perhejuhlat täytekakkuineen, miten näiden käy jatkossa? Seurakunnissa on koko pandemian ajan eletty kulttuuria todeksi. Tämä on tapahtunut kohtaamisten kautta, esimerkiksi kerhoissa, kuoroissa, kahveilla, jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa. Työntekijät ovat joutuneet opettelemaan uusia käytänteitä, mutta kohtaamisten ydin on säilynyt samana. Toivon, että jatkossa Keuruu pääsee entisestään vahvistamaan yhteistyötä lähiseurakuntien kanssa, joko rovastikunnallisesti tai koko hiippakunnan tasolla. Seurakunnissa on paljon osaamista, joka ei häviä mihinkään vaikka toimintaa uudistetaan.
(Kirjoitus on julkaistu Suur-Keuruu-lehdessä 28.1.2022)