Huomisen Minna Canthin päivän kunniaksi uskallan olla niin feministi, että muutan tämän työelämän ihmeitä pohdiskelevan blogini hetkellisesti juhla- ja leivontablogiksi! Tadaa! Minna Canth on ensimmäinen suomalainen nainen, jolla on oma liputuspäivä. Miten Minnan päivää voisikaan siis juhlistaa? Tässä kolme ehdotusta, joita voit toteuttaa yhdessä tai erikseen:

1. Leivo joko Minna Canthin kahvikakku tai Minnan salonkisuupaloja (resepti suupala-pikkuleipiin alla).

2. Kokoonnu perheen tai ystävien kanssa kahvipöytään. Jättäkää mobiililaitteet toiseen huoneeseen ja keskustelkaa. Varatkaa aikaa useampi tunti, pelikortit voi olla valmiudessa, mutta alkoholijuomia Minnakaan ei olisi tarjonnut. Keskusteluaiheiksi voisi käydä esimerkiksi köyhyys, sukupuolten tasa-arvo ja koulutus nyky-yhteiskunnassamme.

3. Kuuntele Yle Areenasta Minna Canthin Köyhää kansaa. 

Ja sitten leivontaosuuteen! Minna luki paljon ja oli kiinnostunut aikansa ideologioista ja kansainvälisistä kuulumisista. Minnan kodissa, Kanttilassa, vieraili useita aikansa kulttuurivaikuttajia ja salongissa käytiin innostavia keskusteluja maailman tilasta. Halusin suunnitella mukavan suupalan, jollaisia Minnakin olisi voinut tarjota tai jopa itse valmistaa vierailleen. En usko, että hän olisi halunnut itse viettää tuntikausia kyökissä vatkaamassa vaahtoja, tai että olisi vaatinut tätä edes palvelustytöiltä. Siksi tämä pikkuleipä ohje on lusikalla sekoitettava ja nopea. Halusin käyttää aineksia, joita 1800-luvun lopun Kuopiossakin oli saatavilla ja reseptin innoittajana toimi Voivannikkeiden ohje Kotiruoka-kirjan 11.painoksesta vuodelta 1927. Resepti on, Minnan tapaan, munaton.